TekoälykuvaBéarnaise-kastike
Klassinen ranskalainen béarnaise-kastike munankeltuaisista, voista ja estragonista.
Merkinnät on päätelty automaattisesti ainesosista ja ne voivat olla virheellisiä. Tarkista pakkausmerkinnät, jos asialla on sinulle merkitystä.
Ainekset

- 4 kpl Munankeltuainen
- 300 g Voi
- 75 ml Valkoviini
- 25 ml Valkoviinietikka
- 75 ml Vesi
- 1 kpl Salottisipuli
- 2 kpl Rakuuna oksaa
- Suola maun mukaan
- Mustapippuri maun mukaan
- Sitruunamehu muutama tippa
Valmistus
Huuhtele rakuuna juoksevan veden alla, irrota lehdet ja silppua ne hienoksi.
Kuori salottisipuli ja paloittele se lohkoiksi.
Kaada kattilaan vesi, valkoviini ja valkoviinietikka, lisää suola ja pippuri.
Lisää salottisipuli ja puolet rakuunasta, kuumenna kiehuvaksi.
Pienennä lämpöä ja keitä, kunnes nesteen määrä on vähentynyt noin kolmanneksella.
Ota pois liedeltä, anna jäähtyä ja siivilöi liemi.
Vatkaa kulhossa munankeltuaiset ja lisää joukkoon siivilöityä lientä ohuena nauhana koko ajan vatkaten.
Aseta kulho kiehuvan vesikattilan päälle ja kypsennä vesihauteessa jatkuvasti sekoittaen.
Lisää ohuena nauhana kuuma sulatettu voi ja vatkaa tasaiseksi.
Ota kastike pois liedeltä, tarkista suola ja pippuri, lisää sitruunamehu ja rakuuna.
Sekoita hyvin ja tarjoile kastike pöytään.
Béarnaise on munankeltuaisen ja voin emulsio, maustettu etikkaredulla. Koko kastike on kahden vastakkaisen asian hallintaa: lämpö, joka saa keltuaisen sitomaan voin, ja lämpö, joka saa keltuaisen muuttumaan munakokkeliksi. Onnistuminen ei ole mikä tahansa vaihe listalla, se on käsi, joka tuntee, milloin vesihaude on liian kuuma.
Keltuainen sitoo rasvaa vain kapealla lämpöalueella. Liian kylmä, eikä emulsio synny. Liian kuuma, ja proteiini kiertyy, kastike jauhoittuu ja erottuu. Siksi vesihaude eikä suora liekki: vesi kiehuu sadassa asteessa, mutta kulhon pohja ei saa koskaan kuumentua niin, että keltuainen alkaa hyytyä palasina. Merkki on näkö ja käsi, ei kello: kastike paksunee tasaisesti vispilän alla, muuttuu vaaleankeltaisesta kermaiseksi, ja kun nostat vispilän, jälki pysyy hetken pinnassa.
Toinen taitolaji on reduktio. Viini, etikka, salottisipuli ja rakuuna keitetään kolmannekseen, ei minuuttimäärän vuoksi, vaan koska haihtuminen keskittää maun ja poistaa raa'an etikan piikin. Näet sen: nesteen pinta kattilassa laskee, kupliminen hidastuu, tuoksu muuttuu terävästä pyöreäksi.
Munankeltuainen on kastikkeen runko, se joka sitoo voin ja veden toisiinsa. Valitse tuoreet munat, keltuaisen pitää olla kiinteä ja kirkas, ei litteä. Kylmät munat toimivat yhtä hyvin kuin huoneenlämpöiset, kunhan vesihauteen lämpö on hallinnassa.
Voi sulatetaan erikseen ja kaadetaan kastikkeeseen ohuena nauhana, koska nopea kaatamien rikkoo emulsion kerralla: rasva ei ehdi sitoutua pieniin pisaroihin keltuaisen sekaan, ja kastike jää öljyiseksi tai erottuu. Jos voi puuttuu, mikä tahansa puhdistettu voirasva (klaarattu, eli ilman heraa) toimii samalla periaatteella; tavallinen voi vedenpoistamatta tuo kastikkeeseen ylimääräistä nestettä ja heikentää sidosta.
Valkoviini ja valkoviinietikka tuovat happamuuden, joka tasapainottaa voin raskautta ja auttaa emulsion vakautta kemiallisesti, hapan ympäristö pitää proteiinin paremmin hajallaan. Jos viiniä ei ole, lisää etikkaa ja vettä suhteessa niin, että hapokkuus säilyy; viinin puuttuminen muuttaa mausta pyöreyttä, ei rakennetta.
Salottisipuli ja rakuuna antavat aromin, joka irtoaa parhaiten keitettynä nesteessä, ei raakana kastikkeessa. Puolet rakuunasta keitetään mukana reduktiossa, puolet lisätään tuoreena lopuksi, koska kuumuus tuhoaa osan sen herkästä tuoksusta: ensimmäinen puolisko antaa pohjan, toinen antaa terän. Jos rakuunaa ei ole, se on oikeastaan koko béarnaisen tunnusmerkki, eikä sille ole suoraa korviketta; persilja tai korianteri tuovat vihreyttä, mutta eivät samaa makua.
Suola, pippuri ja sitruunamehu lisätään vasta lopussa, koska kastikkeen koostumus on tähän mennessä vielä herkkä, ja mausteiden tarkistus onnistuu vain valmiista, paksuuntuneesta massasta. Pari tippaa sitruunaa kirkastaa makua ja tasapainottaa voin raskautta, enempää ei tarvita.
Jotkut sanovat, että béarnaisen voi tehdä tehosekoittimessa nopeammin. Ei, koska emulsio syntyy juuri siitä hitaasta, käsin ohjatusta lämmön ja rasvan tasapainosta; kone lämmittää ja sekoittaa hallitsemattomasti, ja tulos on tasainen vain näennäisesti, maku jää ohuemmaksi.
Tavallisella kotihellällä vesihauteen lämpö on helpoin hallita pienellä liekillä ja ison kattilan vedellä, joka ei kiehu kiivaasti. Kärsivällisyys on tässä raaka-aine siinä missä voi ja keltuainen: kastike ei synny hoputtamalla, vaan vatkaamalla tasaisesti, kunnes käsi tuntee kastikkeen muuttuvan painavammaksi vispilän alla.