Viinirypäle

Kuule, viinirypäle on marja, ja sen makeus kertyy marjaan vähitellen, kun köynnös kuljettaa sokereita lehdistä rypäleeseen. Siksi se maistuu makeimmalta juuri silloin, kun se on saanut kypsyä loppuun asti köynnöksessä, ei irti poimittuna hyllyllä.

Valitse rypäleet näin: kokeile ensin yhtä marjaa, sen pitää olla napakka mutta ei kumimainen. Haista terttua, sen pitäisi tuoksua hennosti makealta, ei hapokkaalta tai käyneeltä. Katso vartta: jos se on vihreä ja taipuisa, rypäleet on poimittu äskettäin. Kuihtunut, ruskea varsi kertoo, että terttu on seisonut liian pitkään.

Jotkut sanovat, että valkoinen huntu marjan pinnalla on torjunta-ainetta ja se pitää pestä pois heti ja kovakouraisesti. Ei! Se vahamainen pinta on luonnollinen suoja kosteuden haihtumista vastaan, ja se kertoo, että rypäleitä ei ole hangattu puhtaaksi turhaan. Tämä väärinkäsitys johtaa siihen, että marjat pestään jo kaupassa tai heti kotiin tultua, ja kosteus jää pintaan hautumaan, jolloin rypäleet pehmenevät ja alkavat homehtua jääkaapissa. Pese rypäleet vasta juuri ennen syömistä, ei etukäteen varastoon.