TekoälykuvaRikottamuffinit ilman munia
Mehevät munattomat muffinit, joissa on rikottaa ja suklaapisaroita.
Merkinnät on päätelty automaattisesti ainesosista ja ne voivat olla virheellisiä. Tarkista pakkausmerkinnät, jos asialla on sinulle merkitystä.
Ainekset

- 150 g Vehnäjauho
- 150 g Sokeri
- 150 g Rikotta
- 8 g Leivinjauhe
- 120 ml Rypsiöljy
- 1 kpl Suklaapisarat maun mukaan
Valmistus
Sekoita sokeri ja rypsiöljy keskenään, lisää rikotta ja vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi, paksuksi ja kermaiseksi massaksi.
Siivilöi vehnäjauho ja leivinjauhe joukkoon ja sekoita koko ajan vähitellen seokseen.
Kun taikina on valmis, lisää suklaapisarat ja sekoita hyvin.
Jaa taikina muffinivuokiin niin, että ne täyttyvät noin 2/3-osaan asti.
Paista 180 asteeseen esilämmitetyssä uunissa.
18 minTarkista kypsyys puutikulla: jos se tulee kuivana ulos, sammuta uuni.
Anna muffinien levätä vielä 5 minuuttia.
5 minAnna jäähtyä ja tarjoile.
Nämä muffinit toimivat ilman munaa yhdestä syystä: rikotta hoitaa sen työn, jonka muna yleensä tekisi. Se sitoo rasvan ja nesteen yhteen ja tuo massaan ilmaa, kun sen vatkaa öljyn ja sokerin kanssa kermaiseksi. Jos tämä vaihe jää puolitiehen, muffinit jäävät litteiksi ja raskaiksi, vaikka leivinjauhetta olisi kuinka paljon.
Ratkaiseva hetki ei ole kello vaan tikku. 18 minuuttia on alaraja, ei totuus: uunit lämpenevät eri tahtiin, ja vasta kun puutikku tulee kuivana ulos, taikina on todella hyytynyt sisältä asti. Ennen sitä sammuttaminen jättää keskelle raa'an, kiiltävän kerroksen, joka ei enää korjaannu jälkikäteen.
Viiden minuutin lepo uunin jälkeen ei ole koristetta. Muffinit jatkavat kypsymistään vielä hetken omassa lämmössään, ja rakenne asettuu vasta kun höyry pääsee tasaisesti pois. Jos leikkaa heti, keskiosa painuu kasaan.
Jotkut sanovat, että munaton taikina jää aina tiiviimmäksi kuin munallinen. Ei välttämättä: kun rikotta vatkataan huolella ilmavaksi ennen jauhojen lisäämistä, ero jää pieneksi, koska rakenteen antaa tällöin vatkauksessa syntynyt ilma, ei muna itse.
Vehnäjauho on tässä rakenteen runko, ei makua tuova aine. Siivilöinti leivinjauheen kanssa ei ole siistimisen vuoksi, vaan jotta leivinjauhe jakautuu tasaisesti eikä jää paakkuihin, jotka muuten nostattaisivat taikinaa epätasaisesti ja jättäisivät katkeria pilkkuja.
Rikotta on koko reseptin kulmakivi: se tarvitaan tuoreena ja kosteana, ei kuivana tai rakeisena, koska sen tehtävä on sitoa ja pehmentää. Jos rikottaa ei ole saatavilla, toimii paksu turkkilainen jogurtti samalla periaatteella – kunhan se on riittävän tiheää pysyäkseen koossa vatkaimessa eikä valu nestemäisenä.
Rypsiöljy toimii, koska se pysyy nestemäisenä huoneenlämmössä toisin kuin voi, ja siksi muffinit säilyvät mehevinä myös jäähtyneinä. Mikä tahansa mauton kasviöljy käy samaan tarkoitukseen; oliiviöljyä kannattaa välttää, jos ei halua sen makua mukaan.
Sokeri ei tässä ole vain makeuttaja, vaan osa ensimmäistä vatkausvaihetta: se auttaa öljyn ja rikotan sekoittumaan tasaiseksi emulsioksi ennen kuin jauhot tulevat mukaan. Jos sokeri lisätään liian myöhään tai hätäisesti, massa jää rakeiseksi eikä enää tasoitu.
Suklaapisarat ovat ainoa kohta, jossa määrä on vapaa – "maun mukaan" tarkoittaa, että niitä voi lisätä sen verran kuin itse haluaa, ilman että se vaarantaa rakennetta. Tavallinen palasuklaa pilkottuna toimii yhtä hyvin kuin valmiit pisarat.
Tavallinen kotiuuni riittää tähän mainiosti, kunhan se on kunnolla esilämmitetty 180 asteeseen ennen vuokien laittoa sisään – kylmään uuniin laitettuna muffinit nousevat hitaasti ja epätasaisesti. Kärsivällisyyttä tarvitaan kahdessa kohdassa: vatkauksessa, jotta ilma pääsee massaan, ja lopussa, kun annetaan levätä ennen maistamista. Kuusi muffinia riittää yhdelle kahvihetkelle, hyvin sopien perinteisen pullan rinnalle.