Merikrotti

Merikrotti on merikrotti-nimisen kalan kiinteä ja lähes luuton pyrstöosa. Liha on väriltään vaaleaa, melkein valkoista, ja rakenteeltaan tiiviimpää kuin monilla muilla valkokalalajeilla. Tuoretta merikrottia tunnistaa kiinteästä, kostean kiiltävästä pinnasta ja vaaleasta, kellertymättömästä värisävystä. Haju on mieto ja merellinen; voimakas tai hapan tuoksu kertoo, että kala ei ole tuore. Merikrottia säilytetään jääkaapissa, ja se käytetään muutaman päivän kuluessa ostosta. Se soveltuu myös pakastettavaksi. Keittiössä merikrottia paistetaan pannulla, kypsennetään uunissa kokonaisina paloina tai lisätään keittoihin ja patoihin. Tiivis rakenne tekee siitä sopivan leikattavaksi myös pienemmiksi medaljongeiksi, sillä se säilyttää muotonsa kypsennyksessä paremmin kuin hauraammat kalalajit. Merikrottia kutsutaan toisinaan "köyhän miehen hummeriksi" sen rakenteen ja makeahkon maun vuoksi. Tämä lempinimi johtaa helposti virheelliseen käsitykseen, että kyseessä olisi äyriäinen. Merikrotti on kuitenkin kala, ei äyriäinen, vaikka sen liha muistuttaa rakenteeltaan hummerin lihaa.