TekoälykuvaGluteeniton vadelmahillotorttu
Gluteeniton murea torttu, täytettynä runsaalla vadelmahillolla ja koristeltu taikinakoristeilla.
Merkinnät on päätelty automaattisesti ainesosista ja ne voivat olla virheellisiä. Tarkista pakkausmerkinnät, jos asialla on sinulle merkitystä.
Ainekset
- 200 g Riisijauho
- 50 g Perunajauho
- 150 g Sokeri
- 1 kpl Kananmunat
- 150 g Voi kylmä
- 8 g Leivinjauhe
- 1 kpl Sitruunankuori puolikas
- 450 g Vadelmahillo
Valmistus
Yhdistä suuressa kulhossa riisijauho ja perunajauho, lisää kananmuna, sokeri, leivinjauhe ja sitruunankuori.
Lisää kylmä, kuutioitu voi ja alusta taikina käsin kulhossa.
Siirrä taikina jauhotetulle pinnalle ja alusta ripeästi, kunnes taikinasta muodostuu tasainen, sileä pallo.
Kääri taikina talouskelmuun ja anna levätä jääkaapissa vähintään 1 tunti.
60 minKauli taikina kaulimella noin 4-5 mm:n vahvuiseksi levyksi.
Siirrä taikina voideltuun ja riisijauhotettuun 22 cm:n vuokaan, painele reunoihin.
Pistele pohja haarukalla ja täytä torttu vadelmahillolla.
Kauli jäljelle jäänyt taikina ja leikkaa siitä koristeet tortun päälle.
Paista torttua 180-asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.
30 minAnna tortun jäähtyä kokonaan ennen tarjoilua.
Tämä on murea, jauhoton piirakka, jonka koko juttu on taikinan käytös eikä täyte. Riisi- ja perunajauho eivät muodosta sitkoa niin kuin vehnä, joten taikina ei jousta - se vain pysyy koossa kylmän voin ja munan varassa. Siksi sen kanssa pitää olla nopea ja kylmä, ei hellä ja hitaasti vaivaava.
Onnistuminen ratkeaa kahdessa kohdassa: siinä, miten kylmä voi pysyy taikinassa murupaloina asti loppuun, ja siinä, mitä pinnalle tapahtuu uunissa. Reunat ja koristeet muuttuvat vaaleasta kullankeltaisiksi, ja hillo kuplii täytteen reunoilta - se on merkki, ei kello. 30 minuuttia on vain alaraja, väri ratkaisee.
Jotkut sanovat, että taikinaa pitää vaivata pitkään, jotta siitä tulee sileä. Ei, koska tässä taikinassa pitkä vaivaaminen sulattaa voin käsien lämmöstä, ja silloin rakenne menee - taikinasta tulee tahmea eikä murea. Nopeus on tässä raaka-aine siinä missä voi ja jauhotkin.
Riisijauho ja perunajauho tekevät yhdessä sen, mitä vehnäjauho tekisi yksin: riisi antaa rakenteen, peruna sitoo ja tuo kevyttä rapeutta. Jos kaupasta ei löydy erikseen molempia, valmis gluteeniton leivontajauhoseos toimii samaan tarkoitukseen - kriteeri on, että seos sisältää tärkkelystä eikä pelkkää jauhoa, joka imee nestettä liikaa.
Voin pitää olla kylmää, koska sen tehtävä on pysyä kiinteänä palasina taikinassa siihen asti, kun se joutuu uuniin. Siellä se sulaa ja jättää jälkeensä huokosia - se ero murean ja kumimaisen taikinan välillä syntyy tässä kohdassa. Jos voi lämpiää matkalla, tulos on tiiviimpi, ei rikki.
Kananmuna sitoo taikinan kokoon jauhojen välissä, kun gluteenia ei ole liimaamassa. Sitruunankuori ei ole koristeena vaan murtamassa makeutta - jos sitä ei ole, pieni ripaus vaniljaa tekee saman tehtävän, vaikka maku on tietenkin erilainen.
Vadelmahillo kannattaa valita paksu, ei kovin löysä, koska ohut hillo valuu paistaessa ja polttaa pohjan reunat tummaksi ennen kuin kate kypsyy. Jos hillo on löysää, sen voi keittää hetken kattilassa, jotta ylimääräinen neste haihtuu pois ennen täyttöä.
Tavallinen kotiuuni Suomessa toimii tähän hyvin, mutta lämmöt vaihtelevat uunista toiseen - jos reunat tummuvat nopeasti mutta keskiosa on vielä vaalea, torttu on lähempänä alahyllyä kuin pitäisi. Silmä ratkaisee, ei kellon numero.
Tunnin lepo kylmässä ei ole muotoseikka: se antaa jauhoille aikaa imeä nestettä ja voin palautua kiinteäksi vaivaamisen jälkeen. Jos taikinaa kaulii suoraan vaivaamisesta, se repeilee eikä pysy kasassa vuoassa - kärsivällisyys tässä kohdassa on yhtä tärkeä aine kuin voi.