TekoälykuvaPenne romanescolla, pekonilla ja pecorinolla
Penne romanescolla, rapsakalla pekonilla ja pecorino romanolla – nopea ja maukas pastaruoka.
Merkinnät on päätelty automaattisesti ainesosista ja ne voivat olla virheellisiä. Tarkista pakkausmerkinnät, jos asialla on sinulle merkitystä.
Ainekset
- 400 g Penne
- 1 kpl Romanesco
- 150 g Pekoni savustettu
- Oliiviöljy maun mukaan
- Suola maun mukaan
- Mustapippuri maun mukaan, tuoreena jauhettu
- Pecorino Romano maun mukaan
Valmistus
Keitä romanesco suolatussa vedessä, nosta se pois ja säästä keitinvesi pastaa varten. Anna jäähtyä.
Paista pekoni kuivalla pannulla rapeaksi ja kullanruskeaksi, kunnes se saavuttaa 70°C sisälämpötilan.
Kuumenna toisessa pannussa oliiviöljy, lisää paloiteltu romanesco, peitä kannella ja kypsennä muutama minuutti.
Lisää pekoni romanescon joukkoon ja mausta tuoreella mustapippurilla.
Keitä penne al dente romanescon keitinvedessä ja valuta.
Siirrä pasta kastikkeen joukkoon, ripottele runsaasti pecorino romanoa, sekoita ja kuumenna hetki liedellä.
Tarjoa välittömästi.
Tämä on resepti, jossa lähes kaikki maku tulee kahdesta asiasta: romanescon keittovedestä, joka päätyy takaisin pastaan tärkkelyksen kanssa, ja pekonin paistorasvasta, johon vihannes kypsyy loppuun. Ei ole varsinaista kastiketta, on vain yksi vesi, joka kulkee kolmen raaka-aineen läpi ja sitoo ne yhteen viimeisellä kuumennuksella.
Onnistuminen ratkeaa kahdessa kohdassa. Ensin: romanescoa ei keitetä pehmeäksi puuroksi, vaan juuri niin kauan, että haarukka uppoaa varteen ilman vastusta mutta kukinto ei hajoa — jos se keitetään liian pitkään, se ei enää kestä toista kypsennystä pannulla eikä anna pastalle mitään rakennetta, vain vettä. Toiseksi: pekoni paistetaan kuivalla pannulla juuri niin pitkään, että rasva on sulanut ja reunat ovat tummuneet, ei siksi, että kello näyttää jotain, vaan koska silloin pannulle on jäänyt se rasva, jossa romanesco kypsyy.
Jotkut sanovat, että pasta pitää huuhtoa keittämisen jälkeen. Ei pidä, koska juuri se tärkkelyspitoinen vesi, jossa pasta ja romanesco ovat kiehuneet, on ainoa asia, joka saa pecorinon sulamaan tasaiseksi kastikkeeksi eikä paakuiksi lautasen pohjalle.
Romanesco on tässä se raaka-aine, jonka pitää olla tuore: kukinnon tulee olla tiivis ja vihreänkeltainen, ei löystynyt tai tummunut reunoista. Jos romanescoa ei löydy, kukkakaali toimii samalla periaatteella — se käyttäytyy keittovedessä samoin ja antaa saman tärkkelyksisen pohjan, vaikka maku on hieman mietoisempi.
Pekonin pitää olla savustettua ja riittävän rasvaista, että se antaa paistorasvaa koko annokselle; liian laiha viipale palaa kuivaksi ennen kuin rasvaa ehtii irrota. Suomalaisessa kaupassa tavallinen savupekoni riittää hyvin, erikoisempaa versiota ei tarvitse etsiä.
Pecorino Romano on suolainen ja terävä juusto, ja juuri se terävyys tasapainottaa pekonin rasvaisuutta — parmesaani käy varajuustona, mutta se on miedompi, joten sitä kannattaa laittaa hieman enemmän.
Mustapippuri kannattaa jauhaa tuoreena juuri ennen tarjoilua, koska valmiiksi jauhettu menettää terävyytensä parissa viikossa eikä anna samaa pistävyyttä, joka tässä ruoassa korvaa osan suolan tarvetta.
Oliiviöljyä käytetään vain sen verran, että romanesco ei pala kiinni pannuun pekonin rasvan lisäksi — tässä ruoassa öljy ei ole makuaine vaan työkalu.
Tavallinen kotiliesi riittää tähän hyvin: tarvitaan vain yksi pannu pekonille ja romanescolle sekä yksi kattila pastalle, ja koko ruoka on valmis reilussa puolessa tunnissa ilman erikoisvälineitä.