SamosatTekoälykuva

Samosat

Rapeita, mausteisia täytepiirakoita kukkakaalista, perunasta ja herneistä, tarjottuna raikkaan jogurttidipin kanssa.

Annoksia: 4 Valmistelu 20 min Kypsennys 20 min Alkuruoat
KasvisruokaSisältää: gluteeni, maito
Merkinnät on päätelty automaattisesti ainesosista ja ne voivat olla virheellisiä. Tarkista pakkausmerkinnät, jos asialla on sinulle merkitystä.

Ainekset

Dippikastikkeeseen

Valmistus

  1. Keitä kukkakaalin kukinnot kiehuvassa vedessä kattilassa 2 minuuttia, valuta sitten vesi pois.

    2 min
  2. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuli ja valkosipuli, lisää mausteet ja raastettu inkivääri ja sekoita hyvin. Lisää sitten peruna, kypsennetty kukkakaali, herneet, minttu ja mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan.

  3. Leikkaa filotaikina suorakaiteen muotoisiksi paloiksi, noin 12 × 20 cm, ja sivele taikinaa öljyllä molemmin puolin. Laita 2 rkl täytettä kulmaan ja kääri kulmat täytteen ympärille kolmion muotoon. Taita vielä muutaman kerran, kunnes taikina loppuu, jotta jokaisessa samosassa on useita filokerroksia.

  4. Kuumenna uuni 200 asteeseen kiertoilmalla. Sivele samosat öljyllä ja paista kuumassa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes ne ovat rapeita ja kullanruskeita.

    15 min
  5. Dippikastiketta varten laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja soseuta tasaiseksi. Mausta suolalla, pippurilla tai limetillä maun mukaan.

    2 min

Samosa on pähkinänkuoressa pieni pakkaus, joka ratkaisee yhden ongelman: miten saada rapea kuori ja pehmeä, mausteinen täyte samaan suupalaan ilman, että kuori imee itseensä rasvaa ja muuttuu raskaaksi. Intiassa tämä tehdään uppopaistamalla paksussa taikinassa, mutta filotaikina ja uunipaisto tekevät saman asian kevyemmin: ohuet kerrokset kuivuvat ja rapsahtavat kuumassa ilmassa, eivät kellu rasvassa.

Täyte on itse asiassa jo valmis ruoka — survottu peruna, kukkakaali, herneet ja mausteet muistuttavat intialaista aloo gobia. Samosa on vain tapa tehdä siitä käteen sopiva pala. Siksi täytteen pitää olla kuivaa: jos siinä on ylimääräistä nestettä, se löysentää filon sisältä käsin ja kuori pehmenee ennen kuin ehtii edes jäähtyä.

Kuullotusvaihe ratkaisee maun, ei paisto. Sipuli ja valkosipuli öljyssä, sitten kuivat mausteet mukaan kuumaan rasvaan — niin niiden aromit avautuvat. Jos mausteet heitetään kylmän täytteen sekaan, maku jää tasaiseksi ja mauttomaksi, vaikka määrät olisivat samat.

Jogurttikastike on tässä tasapainottaja: rasvainen, hapan ja raikas vastapaino rapealle ja mausteiselle samosalle. Se ei ole koriste vaan osa ruokaa — ilman sitä samosa jää yksipuolisen vahvaksi.

Kukkakaali keitetään vain kaksi minuuttia, ei kypsäksi asti — tarkoitus on pehmittää se juuri sen verran, että se jatkaa kypsymistä pannulla ja myöhemmin uunissa. Jos keittää liian pitkään, kukkakaali hajoaa surviessa puuroksi eikä anna täytteeseen rakennetta. Tuoreen sijaan käy pakastekukkakaali, kunhan sulattaa ja valuttaa sen kunnolla ennen pannulle laittoa — ylimääräinen vesi on juuri se, joka tekee täytteestä löysän.

Peruna kannattaa keittää ja jäähdyttää etukäteen, ei survoa kuumana. Kuuma tärkkelys muuttuu survottaessa helposti liisteriksi, kylmä pysyy rakeisena ja imee mausteiden maun sisäänsä sekoittamatta koko massaa tahnaksi. Karkea survonta — ei sosemainen — jättää täytteeseen puraistavaa.

Mausteista juustokumina ja korianteri ovat ne, jotka antavat täytteelle sen tunnistettavan pohjan; jos niitä ei löydy valmiina jauhettuna, kokonaiset siemenet paahdettuna kuivalla pannulla ja survottuina toimivat yhtä hyvin, jopa paremmin. Tuore inkivääri raastettuna antaa terävyyttä, joka katoaa kuivatusta jauheesta — jos vain kuivaa on saatavilla, puolet määrästä riittää, koska maku on tiivistynyt.

Filotaikina on herkkä kuivumaan ilmassa, ja suomalaisessa keittiössä se on yleensä pakastettu ja sulatettu — tärkeintä on pitää käyttämätön pino peitettynä liinalla sillä aikaa kun täyttää yhtä palaa, muuten reunat haurastuvat ja repeävät käärittäessä. Öljy molemmin puolin ei ole koristelua vaan se, mikä erottaa kerrokset toisistaan paistossa: ilman öljyä taikina litistyy yhdeksi kovaksi levyksi kerrosten sijaan.

200 asteen kiertoilma on tässä se lämpötila, jossa ohut filo ehtii ruskistua ja rapsahtaa ennen kuin täyte ehtii kuivua liikaa sisältä — kodin uunissa kannattaa katsoa pelkän kellon sijaan väriä: kun pinta on tasaisen kullankeltainen ja kuori narskahtaa kevyesti koskettaessa, se on valmis, ei ennen. Jotkut sanovat, että samosat pitäisi aina uppopaistaa, koska vain niin saa oikean rapeuden. Ei, koska ohuilla filokerroksilla ja kunnolla öljytyllä pinnalla uunissa saavutetaan sama rapeus ilman rasvan imeytymistä täytteeseen — tulos on kevyempi, ei huonompi.

Dippikastike on nopea tehdä tehosekoittimella, mutta tuoreiden yrttien määrä kannattaa pitää reiluna — kaksi nippua minttua ja korianteria ei ole liioittelua, koska kastikkeen koko tarkoitus on tuoda raikkautta rasvaisen jogurtin ja paistetun samosan väliin. Jos korianteria ei löydy tai sen maku ei maistu, persilja toimii rakenteellisesti samoin, vaikka maku on tietysti toisenlainen.

Tämä on kärsivällisyyslaji siinä mielessä, että täytteen jäähdyttäminen ennen kääritystä kannattaa, vaikka kiusaus olisi suuri jatkaa heti — lämmin täyte höyryää filon sisällä ja tekee kuoresta kostean sisäpuolelta. En ole koskaan tehnyt tätä uppopaistettuna itse, joten en osaa verrata makua suoraan — tiedän vain, mitä uunimenetelmässä tapahtuu ja miksi se toimii tavallisessa kotiuunissa.

·

Ilmoita tästä reseptistä hello@fridge.menu